Sisällön tarjoaa Blogger.

The most wonderful time of the year

by - 23.11.00



Joulukuun ensimmäinen. Aika kirkasvalolamppujen, sysimustien aamujen ja iltojen, arjen suloisen oravanpyörän. Mutta samalla se aika vuodesta, kun pienen ikuisuuden takana odottaa paras juhla. Ja se aika vuodesta, kun kaiken pimeyden ja harmauden keskellä rakastun yhä uudelleen kotikaupunkiini: Miten kauniilta Helsinki näyttääkään sen päälle puetussa juhla-asussa, tuhansine tuikkivine valoineen rakennuksia koristamassa, joulukuusine tuomassa happea betonilaaksojen keskelle. Ihmiset ryntäilevät ja sinkoilevat Rautatientorin läpi samalla kiireellä kuin joka ainoa päivä vuodessa muutenkin, mutta samalla askelten rytmistä kantautuu se lähestyvä, pysähdys, juhla.



Tai sitten paineet ja joulukiireet. No ei vaiskaan, mulla ainakaan. En oo oikeestaan koskaan stressannut joulua (kiitos äiti joka opettanut vaan renotutumaan silloin itsekkäästi.) Ja siksi joulua tosiaan tuleekin fiilisteltyä niin paljon. Arkikulmia koristavasta joulutunnelmasta olen sitä enemmänkin nauttinut, vetänyt sitä ahneesti keuhkot aina täyteen. Pelkän fiiliksen takia, mutta myös siksi, etten unohtaisi: Muistoja, niin kauniita, niin hauraita. Joka vuosi tähän aikaan, joulutunnelma kaupungissa, palauttaa aina mielen niihin vuosien takaisiin, puhaltaa ne hetkeksi eloon. Ja muistuttaa, miten kauniilta arki tällä hetkellä, kaikessa tasaisuudessaan, rauhallisuudessaan ja joskus jopa tylsyydessään tuntuu. Miten kiitollinen siitä saakaan olla.


Mind flow. Päätin vihdoin rikkoa blogihiljaisuuden. Ihana antaa sanojen vain virrata, pitkästä aikaa.

- Mari

You May Also Like

0 kommenttia

Instagram